- Sanat haltuun
Tältä sivulta löytyvä kokonaisuus on kahden oppitunnin mittainen. Se sopii haastavankin tekstianalyysin opettamisen välineeksi.
Ennen työpajaa:
Valitkaa mieluiten suomenkieliset biisit. Kaikki lajityypit käyvät. Räpistä on helpoin lähteä liikkeelle koska se tavoittaa nuoret parhaiten ja narratiiviltaan rap-lyriikka on usein lähellä novellia.
Etsi näiden kappaleiden sanat netistä ja tutustu sanoituksiin. Valitse mieluiten sanoitukset, joista toinen on yksikön ensimmäisessä kerrottu ja toinen esimerkiksi passiivissa. Tulosta sanat oppilaille seuraavaa tuntia varten.
Toimivia vaihtoehtoja ovat mm.
Teflon Brothers: Lähiöunelmii
Gettomasa: Kotikulmilla
Popeda: Lihaa ja perunaa
Avain: Punainen tiili
Paleface: Emme suostu pelkäämään
Perhosveisti-heikki ja lika-aki: Aakkoset
Biisi nro 1 Päähuomio on puhujassa
Tehtävän tavoite:
Kunnelkaa minä-muodossa sanoitettu kappale yhdessä ja selvittäkää kuka niissä puhuu. Luokka on kuin poliisilaitos ja laulun kirjoittaja on tehnyt rikoksen. Hänet pitää saada kiinni. Tarkoitus on hahmottaa tekstin taustalla oleva puhuja, tekstin implisiittinen tekijä. Miten tekstin puhujaa voi yksilöidä, mitä hänestä selviää sanoituksen perusteella (ikä, sukupuoli, paikkakunta).
Kuunnelkaa ensimmäinen biisi yhdessä. Luokaa biisin puhujasta mahdollisimman täydellinen profiili. Perustietojen lisäksi avainkysymyksiä ovat kertojan luotettavuus, kiinnostuksen kohteet, itseymmärrys.
Kun analyysi on valmis, etsikää tekstistä ristiriitaisuuksia ja kaunokirjallisia keinoja, joilla puhuja pyrkii vakuuttamaan kuulijansa. Hyvä lukutaito on ennen kaikkea kykyä kyseenalaistaa luettua tekstiä ja tunnistaa kaksoismerkityksiä, kuten ironiaa. Puhujan määrittely ja tunnistaminen ovat edellytyksiä kunnianhimoiseen tekstianalyysiin ja tämä on tehokkain tapa päästä tälle alueelle.
Biisi nro 2 Päähuomio on puheen kohteessa
Tehtävän tavoite:
Kuunnelkaa passiivimuodossa kirjoitettu kappale. Tekstianalyysin tekeminen on täsmälleen sama kuin ensimmäisessä kappaleessa. Kappaleen puhujan määrittelyssä on jo tulkintaa – mutta häilyvän fiilistelytulkinnan sijaan analyyttistä ja tarkkarajaista tulkintaa, joka perustuu selkeisiin havaintoihin tekstistä. Tarkoituksena on tehdä havainto, että kaikki teksti maailmassa on mahdollista profiloida. Kaikessa semanttisesti mielekkäässä kielenkäytössä ymmärryksen edellytys on tekstin implisiittisen tekijän määrittely.
Nostetaan vaikeustasoa. Kuunnelkaa nyt toinen kappale, jonka kerronta ei ole yksikön ensimmäisessä. Analyysin tekeminen pitää tehdä rivien välejä lukemalla. Tässä kohtaa vaaditaan ja sallitaan enemmän perusteluja puhujan määrittelylle. Mistä voi päätellä asiat a b ja c.
Huomio kiinnittyy yleisöön. Kun puhe ei suuntaudu itsetutkiskeluun, jossa kertoja käy läpi elämäänsä, tekstin yleisön rooli korostuu. Siksi passiivissa kerrotun lyriikan analyysissä korostuu kysymys: ”kenelle tässä puhutaan?”
Tehtävän tavoite: Keskeistä tässä tehtävässä on havaita, että puhujan tunnistaa jo hyvin vähäisestä sanamäärästä.
Jaa jokaiselle oppilaalle kynä ja pala paperia. Pyydä jokaista kirjoittamaan ensimmäinen mieleen tuleva säe mistä tahansa kappaleesta. Kolme sanaa riittää, säkeen ei tarvitse olla pitkä. Anna pari minuuttia kirjoitusaikaa.
Käykää säkeet läpi. Lue ne ääneen koko luokalle, ja pohtikaa, mitä yhden säkeen mittaisessa tekstissä paljastuu puhujasta. Minkälaisessa tilanteessa säkeen sanat on ilmaistu, minkälainen ihminen käyttää tällaista kieltä, kenelle hän puhuu, mitä hän haluaa ilmaista. Kuinka paljon säkeen merkitys muuttuu, jos puhujaksi kuvittelee vanhan miehen tai nuoren tytön.
Lisätehtävä, jos jää aikaa: Lukekaa iltapäivälehtien 10 luetuinta uutista. Pohtikaa, ovatko otsikot neutraaleja vai sisältävätkö ne mielipiteen. Lehtien otsikointi ei koskaan ole neutraalia – otsikon kirjoittajan näkökulma vuotaa aina läpi, tyypillisimmin adjektiiveissa. Myös uutisotsikoista voi määritellä puhujan. Kysymys ”kuka puhuu” on hyvä työkalu tiedon luotettavuuden arvioinnissa.